Onpa synkeä tämä maanantai-päivä. Pari yötä sitten oli täyskuu ja vieläkin se on mahtavan vangitseva. Luin tässä harjoitusmielessä Tertun puutarha- ym juttuja. Itse olen aivan joku muu kuin viherpeukalo. Ostin tosin kerran torilta ( tulin ylipuhuttua ) eräältä vanhalta mieheltä PUNARUUSUJUURI-nimisen taimen. Se oli ulkonäköönsä verrattuna törkeän kallis eli 10 €. Nyt se on ollut kukkapenkissäni pari vuotta enkä ole huomannut sen lumoa. En varmaankaan osaa hoitaa sitä niin, että HÄN olisi päässyt osoittamaan arvonsa.
Tänään tyhjensin talomme kadunpuoleisen vesikourun lehtiroskasta. Urakka oli yli 70 m. Jos tätä hommaa ei muista aika ajoin tehdä niin rankkasateen sattuessa kaikki vedet valuvat meidän pihaan kun vesikouru on tukossa.
Täytyisi opetelle kuvien käyttöä parantamaan hengentuotteeni tasoa.
maanantai 25. lokakuuta 2010
maanantai 18. lokakuuta 2010
Lokakuinen viikonloppu
Taas mennä vilahti viikko. En ole koko aikaa viettänyt pellon pientareella. Olen tehnyt pienimuotoisia koukkauksia lähiympäristöön. Perjantaina kävin ihan Kouvolassa asti. Siellä tutustuin VR:n Museon näyttelyyn. Olipa mielenkiintoista. Silloin 1870-luvulla Kouvola oli pieni kyläpahanen. Sitten rakennettiin rautatie suurten nälkävuosien aikaan ja rakennusmiehiä tuli ympäri Suomea. Oli pula työstä ja leivästä. Näyttelytilassa oli upeita valokuvasuurennoksia Kouvolan asemasta ja -virkailijoista. Olipa siellä Mirja-junanlähettäjäkin komeassa uniformussa. Sittemmin hän vietti loppuelämänsä Kausalassa vallesmannin rouvana.
Tein myös historiaa, kun kävin eka kertaa elämässäni Lidlissä. Olin hieman hämmentynyt paikan karuudesta. Se poikkeaa aika tavalla Stockmannin herkusta. En tehnyt kovin suuria ostoksia. Matkaseurani sanoi olevansa koukutettu Ritterin Sport- hasselpähkinä namiin, joten tietysti ostin ja nautiskelin kotona herkkua myöhemmin kahvin kanssa silmät ummessa ja suu muikeana. Taidanpa hairahtua jatkossakin moiseen.
Olen myös kurvaillut kesärenkailla Iitin kirkolla ja kuljeskellut molemmilla hautausmailla tervehtimässä hiljaisia sukulaisiani. Hyvin pysyivät mullan alla. Varsinkin Kappelin vieressä oleva hautausmaa oli syksyisen kaunis ja rauhoittava.
Tarkkailija Ruotupellon pientareelta on huomioinut eräiden jo olleen ahkerina haravan varressa. Antaas kattoo koska saan samanlaisen kohtauksen vai jäänevätkö lehdet lumen alle.
Tein myös historiaa, kun kävin eka kertaa elämässäni Lidlissä. Olin hieman hämmentynyt paikan karuudesta. Se poikkeaa aika tavalla Stockmannin herkusta. En tehnyt kovin suuria ostoksia. Matkaseurani sanoi olevansa koukutettu Ritterin Sport- hasselpähkinä namiin, joten tietysti ostin ja nautiskelin kotona herkkua myöhemmin kahvin kanssa silmät ummessa ja suu muikeana. Taidanpa hairahtua jatkossakin moiseen.
Olen myös kurvaillut kesärenkailla Iitin kirkolla ja kuljeskellut molemmilla hautausmailla tervehtimässä hiljaisia sukulaisiani. Hyvin pysyivät mullan alla. Varsinkin Kappelin vieressä oleva hautausmaa oli syksyisen kaunis ja rauhoittava.
Tarkkailija Ruotupellon pientareelta on huomioinut eräiden jo olleen ahkerina haravan varressa. Antaas kattoo koska saan samanlaisen kohtauksen vai jäänevätkö lehdet lumen alle.
maanantai 11. lokakuuta 2010
Syksyisellä pellon pientareella
On lokakuu ja pelto vielä vihertää. Lehtipuut ovat satumaisen kauniita.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)