sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Yöpöllön adventtimietteitä

Tänään on ensimmäinen adventti-sunnuntai.  Pidän perinteistä. Ne erottavat arjen pyhästä. Lapsesta saakka kävin pyhäkoulua. Sipilän Amalia-täti antoi lopussa kauniin kiiltokuvan, joka sitten liimattiin vihkoon. Kotona odotti äidin keittämä riisiryynivelli ja aina paistoi aurinko keittiön räsymatolle.  Koko aikuisikäni olen kuunnellut sunnuntaisin "kirkonmenot" klo 10.00. Jos kuulen silloin mattojen tamppausta tai muuta vastaavaa, koen pahaa mieltä, ikkäänkuin minua olisi loukattu.  No, voi olla, että olen tapojeni orja, mutta mielestäni on tärkeä erotella päivät toisistaan, ettei kaikki ole samaa pötköä.

Sain adventin aattona eli lauantaina tunnelmallisen , omatekoisen adventti-kynttelikön.  Koivu-klapiin oli "istutettu" neljä koristeellisesti numeroitua kynttilää. Sytytin niistä ensimmäisen aamulla ja vasta illalla puhalsin sammuksiin. Elävän tulen katsominen voittaa mennen tullen kolean led-valon.  Luin tänään kaupan mainoksesta, että led-lamppujakin saa lämpimän valkoisena, kun ostaa sellaisen, jossa on 2700 kelviniä ( K ) . Jos vahingossa ostaa 4000 kelviniä, saa tosi kylmää valoa. Ole tarkkana.

Radiosta kuului Hoosiaa- aa -nnaa ja naapureiden ikkunoille syttyi kyntteliköt. Heti tiesi, että nyt on ensimmäinen adventti, ja täytyy olla tarkkana kiltteyden kanssa. Ehkä sitä just ja just jaksaa tämän neljä viikkoa.  Sitten voi taas heittäytyä vapaalle eli normaali olotilaan.

Olin lauantaina sukuseuran pikkujoulu-juhlassa.  Siellä julkistettiin sukukirja " Koskas Ralansuum miäs kirkkoh ehtii".  (Kaukaa pitäjältä tulevat olivat aina ajoissa, mutta kirkkoa lähellä asuvat myöhästyivät ). Meitä oli yli sata juhlijaa.  Erästä tutkimustyötä varten osallistuin muinoin antropologian kurssille, ja siellä puhuttiin mm. mustalais-kulttuurista. Heillä on vahva suku-yhteys. Jos suvussa on joku mahti-mies, kunnioitusta herättävä  persoona,  saavat kaikki muut  ns. tavalliset heimolaiset hänestä voimaa ja itsekunnioitusta. Löytyipä meidänkin suvusta VOIMA-persoonia, kun ilmeni, että L.Onerva ( os. Lehtinen) ja Pietarin tiedeakatemian akateemikko A.J. Sjögren kuuluvat tähän meidän pappis- ja talonpoikaissukuun. Vähän aikaa täytynee kulkea nokka pystyssä, mutta vilkaista välillä varpaisiin, ettei tule lankeemusta.

On jo myöhäinen iltahetki. Radiosta kuuluu Avaruusromua ( eräs mieliohjelmistani ). Täytynee harkita nukkumaan menoa, sillä huomenna on taas tavallinen arkipäivä.  Lukujärjestyksessäni on klo 12.00 hierontaa Kuusankoskella  ja illansuussa viimeinen Blogi-koulutus. Minä vain en oppinut kuvien laittoa vaikka saimme idioottivarmat ohjeet opettajaltamme.   Omissa tiedostoissani olisi ollut kuva saamastani adventti-kyntteliköstä. Yritin, mutta pieleen meni. Sellaista on elämä. Mutta onhan meidän suvussa ollut A.J.S ja L.Onerva. He olisivat varmaan osanneet siirrellä kuvia.

3 kommenttia:

  1. Tosi kiinnostava tämä sukukatsaus!

    VastaaPoista
  2. L. Onerva on ihana <3 Hiano suku siulla!

    VastaaPoista
  3. Oliskos Onervan sukuisella Yöpöllöllä suositella jotain hierojaa mullekin..? Iitistä tai Kuusankoskelta, tätä väliähän usein suhaan. Hartiat niin jumissa että pakko kai olisi johonkin mennä.

    VastaaPoista